Myötäelävä vuorovaikutus (Nonviolent communication) on yhdysvaltalaisen psykologin Marshall Rosenbergin kehittelemä vuorovaikutusmalli ja ajattelutapa. Se painottaa kolmea osa-aluetta: Itse-empatiaa, empaattista kuuntelua sekä empaattista ilmaisua. Itse-empatia antaa pohjan rakentavalle vuorovaikutukselle. Kun ymmärtää omia tarpeitaan aukeaa ymmärrys muitakin ihmisiä kohtaan. Kyseessä on tarve-lähtökohtainen tapa vuorovaikuttaa ja jäsentää maailmaa. Menetelmän kehittelijä Rosenberg on sanonut että häntä on innoittanut Gandhin ajattelu ja hän pitääkin menetelmää myös henkisenä harjoitteena. Käytännön välineinä joista seuraa syvällisempi kanssaihmisten rakastaminen.
Osa-alueet
Itse-empatia: Myötätuntoisesti havainnoida mitä sisällämme liikkuu. Ilman itsesyytöksiä havaita ajatuksemme, tunteemme ja ennen kaikkea ymmärtää tarpeemme jotka vaikuttavat meihin.
Empaattinen kuuntelu:
Yhdistyminen toisen sisäiseen maailmaan, tunteisiin ja tarpeisiin
mikä tekisi heidän elämästään upeaa
Se ei ole ainoastaan mielen ymmärrystä vaan myös sydämen tasolla kohtaamista.
Kauneuden näkemistä kaikissa ihmisissä,
Sen ymmärtämistä että kaikilla on samat perustarpeet ja täten samaistumista toiseen
Ei sama kuin sympatia. Empatiassa et hyppää toisen perässä ns. “kaivoon” vaan kykenet olemaan läsnä ja auttamaan
Toisen kanssa olemista
Jos yrittää järjellä ymmärtää, ei ole toisen kanssa läsnä.
Miten tahansa toinen yrittää itseään ilmaista kuulemme taustalla olevat havainnot, tunteet, tarpeet ja pyynnöt.
Voi yrittää myös toistaa mitä toinen sanoo ja yrittää arvata mitä toinen tuntee ja tarvii.
Rehellinen itse-ilmaisu:
Ilmaistaan toiselle havainto tilanteesta sekä oma tunne, tarve ja pyyntö.
Havainto esittää asiayhteyden.
Tunne ilmaisee sen mitä sisälläsi liikkuu ja lisää yhteyttä toiseen.
Havainto esittää asiayhteyden.
Tunne ilmaisee sen mitä sisälläsi liikkuu ja lisää yhteyttä toiseen.
Tarpeen ilmaiseminen lisää yhteyttä ja ilmaisee mikä on sinulle tärkeää. Tarpeen ilmaisu tunteen taustalla, vähentää todennäköisyyttä että ihmiset ajattelevat että yrität saada heidät vastuuseen omista tunteistasi.
Pyynnön esittäminen vähentää todennäköisyyttä että ihmiset kuulevat epämääräisen vaatimuksen ja samalla kertoo toiselle minkälaisesta vastakaiusta nauttisit.
Komponenttien ajatellaan toimivan yhdessä täydentäen toisiaan.
Empaattisen kuuntelun ja rehellisen ilmaisun komponentit
1. Havainto
Ilmaista tapahtuma tai tilanne, ikäänkuin kuvailisimme filminauhaa. Ilman arvioivaa kieltä kuten (ärsytät, kiusaat)
2. Tunne
Erottaa tunne ajattelusta. Pystyä ilmaisemaan “whats alive in us” miltä meistä tuntuu, ilman että tuomitaan, kritisoidaan tai syytetään.
3. Tarve
Ilmaista oma universaali tarve (esim. Luottamus, ymmärrys, turva), joka on täytetty tai täyttämättä suhteutettuna havaintoon ja tunteeseemme.
4. Pyyntö
Pyytää mitä haluamme selkeästi eikä sanoa sitä mitä emme halua. Vaatimus tätä vastoin tarkoittaa että motivoimme toista pelolla, häpeällä, pakolla tai rangaistuksella. Pyynnön erottaa vaatimuksesta ainoastaan suhtautumisemme silloin kuin toinen sanoo “EI”
Esimerkiksi: Puhut samaan aikaan kuin minä. Minusta tuntuu turhauttavalta, koska haluan että kaikki kuulevat tämän jotta minun ei tarvitse toistaa itseäni. Voisitko odottaa siihen kunnes lopetan?
Esimerkiksi: Puhut samaan aikaan kuin minä. Minusta tuntuu turhauttavalta, koska haluan että kaikki kuulevat tämän jotta minun ei tarvitse toistaa itseäni. Voisitko odottaa siihen kunnes lopetan?
Taustaoletukset:
Oletus 1:
Olemme kaikki luonnollisia antajia.
- Meillä kaikilla on paljon annettavaa.
- Me nautimme antamisesta kun me teemme sen vapaaehtoisesti.
Oletus 2:
Me voimme antaa ja vastaanottaa niin että suurin osa kaikkien tarpeista tulee täytetyksi.
- Tarpeet ovat universaaleja ja tunnistettavissa
- Täyttääksemme tarpeitamme me voimme tulla valikoivammiksi miten ajattelemme, kuuntelemme, puhumme ja toimimme.
- Voimme jatkuvasti oppia uusia keinoja täyttää tarpeita
- Keskittymällä tarpeisiin voimme vähentää ja selvittää konflikteja
Oletus 3:
Täyttääksemme tarpeitamme me voimme tulla valikoivammiksi miten ajattelemme, kuuntelemme, puhumme ja toimimme
- Saamme valita
- On monia tapoja täyttää tarpeita
- Voimme valita miten toimimme
- Voimme valita miten ajattelemme
- Voimme valita miten kuuntelemme
- Voimme valita miten puhumme
Oletus 4:
Voimme jatkuvasti oppia uusia keinoja täyttää tarpeita
- Voimme hioa keinoja tarpeiden täyttämiseen
- Voimme juhlistaa ja edelleen käyttää toimivia keinoja
- Voimme oppia keinoista, jotka eivät toimi
Oletus 5:
Keskittymällä tarpeisiin voimme vähentää ja selvittää konflikteja
Keskittymällä tarpeisiin voimme vähentää ja selvittää konflikteja
- Tarpeet eivät ole ikinä konfliktissa
- Konflikteja syttyy, kun luulemme että on vain yksi tapa tai ihminen täyttämään tarpeemme
- Konflikteja syttyy, kun keino täyttää tarvetta johtaa siihen että joitain muita tärkeitä tarpeita jää täyttämättä
- Suurimmaksi iloksi voimme löytää keinoja täyttää kaikkien tarpeet.
Tarpeet
Tarpeilla voidaan ajatella olevan Maslowin tarvehierarkian kaltainen järjestys, joka jakautuu seuraavasti:
1. Fysiologiset/Hengissä pysymisen tarpeet
2. Turvallisuuden tarpeet
3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden
tarpeet/Sosiaaliset tarpeet
4. Arvonannon tarpeet
Lähde: http://www.edu.fi/miina_ja_ville_etiikkaa_etsimassa/hyva_elama/kommentit/mika_ohjaa/tarpeet/maslow
Mielestäni on tärkeää tiedostaa, että tarpeista pohjimmaisena on fyysinen hyvinvointi. Eli jos ravitsemuksen ja liikunnan köyhyydellä heikentää perustarpeensa täyttymisen, voi seurauksena olla laimeammat positiiviset tuntemukset muiden tarpeiden täyttämisestä.
Miten tarpeita sitten määritteleekään on mielestäni tärkein pointti se että pohjimmaiset tarpeet ovat kaikilla samankaltaiset. Universaalien tarpeiden olemassaoloa puoltaa mm. 2005-2010 vuosien aikana 123 maassa yli 60 000 ihmisen otannalla tehty tutkimus tarpeista ja subjektiivisesta hyvinvoinnista. Tutkimuksessa myös todettiin, että tarpeet eivät mene yksiselitteisen hierarkisesti kuten Maslowin mallista voisi ymmärtää. Esim. vaikka oletkin nälissäsi voit silti nauttia ystävällisistä eleistä ja arvostuksen saamisesta. Tarpeita ei mielestäni tule myöskään ajatella niin että esim. huipulla oleva itsensä toteuttamisen tarve olisi jotenkin "korkeampi" tai "ylväämpi" tarve kuin alemmalla hierarkiassa olevat. Se että toteuttaa itseään jatkuvasti, ei välttämättä tarkoita että muut tarpeet olisivat hyvin täytettyjä.
lähde: http://www.apa.org/pubs/journals/releases/psp-101-2-354.pdf
Videoluento
Allaolevasta videosta sain enemmän opettajanuraani varten kuin monista yliopisto-kursseista yhteensä. Myötäelävän vuorovaikutuksen kehittelijä Marshall Rosenbergin kattava luento aiheesta.
Suosittelen!!
Itsetekemäni kalvosarja myötäelävästä vuorovaikutuksesta
Kirjalista myötäelävästä kommunikoinnista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti